Helsinki kärkipäässä kansainvälisessä ympäristövertailussa

Helsingin kaupunki on sijoittunut seitsemänneksi eurooppalaisten pääkaupunkien ympäristöystävällisyysvertailussa. Siemensin arvostetulla tutkimuslaitoksella Economist Inteligence Unitilla (EIU) teettämässä tutkimuksessa vertailtiin 30 eurooppalaisen pääkaupungin tai taloudellisen keskuksen ympäristöystävällisyyttä ja ympäristöpolitiikkaa.

Helsinki nousi vertailussa jaetulle ensimmäiselle sijalle ympäristöpolitiikassa. EIU:n raportti kehuu kaupunkia Euroopan ensimmäisestä kaupungin tekemästä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmasta. Ympäristöpolitiikkaa tehostavat myös aktiiviset kansalaiset, jotka ovat hyvin ympäristötietoisia.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toteaa, että Helsingin hyvä tulos ympäristövertailussa osoittaa kaupungin olevan oikealla tiellä.

- Ympäristökysymykset kuten energiankäytön tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat tärkeässä asemassa kaupungin strategiassa. Ne ovat aivan keskeisiä tekijöitä myös uusien kaupunginosien kuten Jätkäsaaren suunnittelussa ja joukkoliikenteen kehittämisessä entistä paremmaksi. Selvitämme kaiken aikaa myös, miten saamme energiantuotannossa vähennettyä riippuvaisuutta fossiilisista polttoaineista, Pajunen sanoo.

- Me teemme kovasti työtä ympäristöasioissa ja pidämme kiinni velvoitteistamme ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Vertailtavana tutkimuksessa oli 8 eri pääaihealuetta, jotka jakautuvat 30 eri ala-alueeseen. Pääalueet ovat hiilidioksidipäästöt, energia, rakennukset, liikenne, vesi, jätteiden hyötykäyttö ja maankäyttö, ilmanlaatu sekä ympäristöpolitiikka. Näistä yhdessä muodostuu kaupungeille kokonaisarvosana. Kaupungit myös arvioidaan pääluokkien sisällä paremmuusjärjestykseen.

Vertailussa korkeimmalle sijoittui Kööpenhamina heti perässään Tukholma ja Oslo. Ennen Helsinkiä sijoittuivat myös Wien, Amsterdam ja Zürich.


Helsinki kärjen tuntumassa useissa kategorioissa

Helsinki oli kärjen tuntumassa ilmanlaadussa (3), jätteiden hyötykäytössä ja maankäytössä (3) sekä rakennuksissa (5). Sen sijaan hiilidioksidipäästöistä (11) sekä energiasta (19) Helsinki sai heikommat sijoituksensa. Pääasialliset syyt ovat korkea energiankulutus ja suuret hiilidioksidipäästöt, fossiilisten polttoaineiden suuri osuus sekä uusiutuvan energian pieni osuus.

- Helsingin Energian kolmoistuotanto – sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuottaminen samasta polttoaineesta – edustaa energiatehokkuudessaan maailman huippua. EU pitää energiatehokkuutta ja sitä ilmentävää yhteistuotantoa yhtenä keskeisimmistä keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja antoikin tämän mukaisesti Helsingin Energialle merkittävän kansainvälisen tunnustuksen vuonna 2008. Energiantuotannon ja -jakelun energiatehokkuus ei kuitenkaan tämän tutkimuksen mittauksissa ollut vaikuttavana tekijänä energia-kategoriassa, Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen toteaa.

- Lisäksi Helsingin Energia toteuttaa määrätietoisesti uusiutuvien energialähteiden kehitysohjelmaa ja on sitoutunut tavoittelemaan hiilidioksidineutraalia tuotantoa vuoteen 2050 mennessä.

Yksittäisinä huippukohtina vertailussa nousivat Helsingistä esiin vertailun pisin pyörätieverkko pinta-alaan suhteutettuna. Sen sijaan Helsingin julkisen liikenteen verkosto todettiin Euroopan lyhyimmäksi pinta-alaan suhteutettuna. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun kuntien väliset joukkoliikenneyhteydet ovat vähäiset.

Lisäksi vertailussa todettiin, että Helsingissä kierrätetään suurempi osa jätteistä kuin muissa kaupungeissa. Sen sijaan kaupungissa ei ole minkäänlaisia toimia veden käytön vähentämiseksi. Runsas vedenkulutus ei tosin ole Helsingissä ympäristön kannalta ongelmallista, koska puhdasta vettä on riittävästi.


Varakkaat kaupungit pärjäävät

Vertailun yleisarvosanoissa kärjessä olivat varakkaat kaupungit. Ensimmäiset kolme sijaa nappasivat Pohjoismaiden pääkaupungit ja yhdeksän kaupunkia kymmenen parhaiden sijoittuneen joukossa kuului myös varakkaimpiin. Varakkaammilla kaupungeilla on paremmin varaa investoida kestäviin ratkaisuin, EIU arvioi. Näillä kaupungeilla on myös kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet. Tosin tärkeää on myös tahtotila. Esimerkiksi BKT:lla mitattuna keskikastiin kuuluva Berliini on korkealla vertailussa, koska sen ympäristöpolitiikka on ollut tehokasta.

Hännille jäivät entisen Itä-Euroopan kaupungit. Niitä rasittavat alhainen BKT ja toisaalta vanha infrastruktuuri. Esimerkiksi vanhat ja hoitamattomat rakennukset ovat energiatehottomia. Kaupungit ovat tosin tutkimuslaitoksen arvion mukaan parantaneet ympäristöystävällisyyttään viimevuosina huomattavasti, muun muassa sen ansiosta, että raskas saastuttava teollisuus on vähentynyt.

Vertailun kärkeen nousevat pienemmät kaupungit. Pieniä kaupunkeja auttaa esimerkiksi liikkumisen helppous. Myös varakkaissa, läntisissä suurkaupungeissa ympäristöasiat ovat pääosin kunnossa. Suuret kaupungit saavat etua koostaan muun muassa kaukolämmön toteuttamisessa.
Itäisissä, vähävaraisissa suurkaupungeissa ympäristöhaasteita on paljon.

Economist Inteligence Unit havaitsi vertailussa myös selkeän yhteyden kaupunkilaisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja ympäristöystävällisyyden välillä. Äänestysaktiivisuudella ei ollut havaittavaa merkitystä, mutta yhteiskunnallisiin järjestöihin kuulumisella kyllä.

Kaupungin toimilla on väliä

Vertailun tuloksista voi vetää kolme selkää johtopäätöstä, EIU arvioi. Ensinnäkin tulokset kertovat, että kaupungin ympäristöpolitiikalla on mahdollista vaikuttaa kestävään kehitykseen. Kaupungit voivat vaikuttaa ympäristöön muun muassa suunnittelulla, rajoituksilla tai kannustimilla. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää joko rakentamalla kevyenliikenteen väyliä tai keskustojen tietulleilla. Samalla lailla tiukat rakennusmääräykset vähentävät energian käyttöä.

- Green City Index –vertailu tehtiin siksi, että kaupunkien ympäristöystävällisyyttä olisi mahdollista verrata. Samalla ne voivat ottaa opiksi toisiltaan ja kehittää asukkaidensa elinolosuhteita, kertoo Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Martti Kohtanen.

Toinen johtopäätös tutkimustuloksista on se, että teknologialla voidaan auttaa ympäristöä.

- Kaupungeilla on suuri ympäristövaikutus. Esimerkiksi maailman hiilidioksidipäästöistä kaupungeissa tuotetaan 80 prosenttia. Siemens on mukana tutkimuksessa, koska teknologiamme pystyvät vähentämään kaupunkien energiankulutusta, sekä tuottamaan energiaa aiempaa tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin, Kohtanen jatkaa.

Kolmas oppi oli se, että kaupunkilaisiin vaikuttaminen on erittäin tärkeää.

Tutkimuksen teki arvostettu tutkimuslaitos European Inteligence Unit. Sitä varten koottiin tietoja lähinnä yleisistä tilastoista. Tarvittaessa haastateltiin myös viranomaisia tai asiantuntijoita. Kaikkiaan 30 vertailtavasta alueesta 16 oli määrällisiä ja 14 laadullisia.

Vertailuarvot asetettiin joko yleisten vaatimusten, kuten EU:n ympäristötavoitteiden mukaan. Jos yleisiä tavoitteita ei ollut, parhaalle kaupungille annettiin arvosanaksi 10, ja muita kaupunkeja verrattiin tähän.

Lisätietoja Green City -indeksistä ja Helsingin tuloksista:

Lisätietoja:
Kirsi Rejman
Viestintäjohtaja
Siemens Osakeyhtiö
05068407
kirsi.rejman@siemens.com

Eetu Helminen
Viestintäpäällikkö
Siemens Osakeyhtiö
0405376597
eetu.helminen@siemens.com


Siemens Suomessa
Siemens on innovatiivisten teknologioiden ja asiantuntijapalveluiden toimittaja, joka toimii teollisuuden, energian ja terveydenhuollon aloilla. Lisäksi Siemens on merkittävä IT-palveluiden tuottaja Suomessa ja Baltiassa. Suomessa toimivia Siemens-yhtiöitä ovat Siemens Osakeyhtiö, Medical Solutions, Siemens Medical Diagnostics, Oy Osram Ab ja Siemens Financial Services. Siemens Osakeyhtiöllä on aluekonttorit myös Virossa, Latviassa sekä Liettuassa. Lisäksi Suomessa toimivat BSH Kodinkoneet Oy ja Nokia Siemens Networks, jotka ovat 50-prosenttisesti Siemensin omistamia yhtiöitä. Siemensin liikevaihto on Suomessa ja Baltiassa noin 710 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 1200. Siemens AG:n liikevaihto on 76,7 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 405 000. Siemens toimii noin 190 maassa. Lisätietoja: www.siemens.fi.


Tässä asiakirjassa annetut lausunnot, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, ovat tulevaisuuteen suuntautuvia lausuntoja, joihin sisältyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Todelliset tulokset saattavat poiketa tulevaisuuteen suuntautuvista lausunnoista. Siemens AG ei ota velvollisuudekseen julkaista näihin tulevaisuuteen suuntautuviin lausuntoihin tämän päivän jälkeen odottamattomien tapahtumien vuoksi mahdollisesti tehtäviä korjauksia.